Hyyppärä

 kylä, horseback riding (en)

Kuvaus
Hyyppärän asutus periytyy 1770-luvulle, jolloin paikalla oli Nikkilän rusthollin torppa. 1800-luvun lopulla tila tuli kauppias J.E. Heleniuksen omistukseen ja hän rakennutti pääosan nykyisestä rakennuskannasta. Tilan päärakennus, kaksi asuinrakennusta, viljamakasiini, talli ja kaksi maakellaria muodostavat arvokkaan 1900-luvun alun maatilakokonaisuuden, jota vanha pihapuusto kehystää.
Alueeella toimii nyt Hyyppärän hevosurheilukeskus.

www.hyvinkaakuvat.com/paikkasivut/hyyppara.htm
www.freewebs.com/hyypparankartano/historiaa.htm

Hyyppärään perustettiin vuonna 1904 graniittikaivos, josta louhittiin ns. Hyvinkään mustaa graniittia, gabroa. Kaivokselle rakennettiin kapearaiteinen rautatie vuonna 1905.


Suunnittelualueen historiaa

Hyyppärä on yksi Hyvinkään vanhimmista asuinpaikoista. Ensimmäinen maininta pysyvästä asutuksesta on vuodelta 1774, jolloin Hyyppärään perustettiin Hyvinkäänkylässä sijaitsevan Nikkilän rusthollin torppa. Varsinainen Hyyppärän tila muodostettiin isojaossa ja vuonna 1808 tilasta tuli itsenäinen maakirjatalo. Tila jaettiin vuonna 1857 perillisten kesken Yli-Hyyppärään ja Ali-Hyyppärään, mutta yhdistettiin uudelleen vuonna 1906.

Hämeenlinnalainen kauppias Johan Emil Helenius osti vuonna 1898 Yli-Hyyppärän ja vuonna 1904 Ali-Hyyppärän. Hänen aikanaan tilaa kehitettiin voimakkaasti. Vantaanjoen perkaaminen vuosisadan vaihteessa mahdollisti mm. noin 100 ha lisäpeltojen ravaamisen Vantaanjoen ranta-alueille. Myös pääosa tilan nykyisistä rakennuksista on Heleniuksen ajalta. Vuonna 1905 Helenius rakennutti kapearaiteisen hevosvetoisen radan Usmiin perustetulle kivilouhimolle. Rata purettiin vuonna 1948 ja nykyinen Hyyppäräntie kulkee samalla paikalla.

J.E.Heleniuksen kuoleman jälkeen 1920-luvun puolivälissä, tila siirtyi maanviljelijä Toivo Puttaalle, joka jatkoi viljelytoimintaa kuolemaansa asti 1930-luvun alkuun. Puttaan leski hoiti tilaa muutaman vuoden, jonka jälkeen se siirtyi pakkohuutokaupalla Hyvinkään Kiinteistö Oy:lle. Kytäjän kartanon tilanhoitajana toiminut Einari Korkkinen ja hänen poikansa Torsten Korkkinen ostivat Hyyppärän tilan vuonna 1938. Einari Korkkisen kuoleman jälkeen vuodesta 1957 tila oli perikunnan hallinnassa, kunnes Hyvinkään kaupunki osti tilan vuonna 1973.

Tila on ollut alkujaan pinta-alaltaan lähes 300 ha (v. 1808, 291 ha) ja se ulottui Usmin kivilouhimolta kapeana kaistaleena Talvisillan ja Hiiltomon yli aina Kirjavalletolpalle asti. Heleniuksen ja Puttaan aikana tilasta erotettiin huomattava määrä tontteja Kirjavantolpan alueella. Vuonna 1931 tila oli pinta-alaltaan 220 ha, josta peltoa oli 140 ha ja metsää 63 ha. Tila toimi Heleniuksen aikana pelkästään viljelytilana. Vasta Puttaan aikana rakennettiin navetta 50 lehmälle ja 25 sialle. Korkkisen aikana navettaa pienennettiin ensin vuonna 1939 ja purettiin lopulta 1950-luvun lopussa. Talli oli käytössä 1960-luvun alkuun asti.

Sotien jälkeen Korkkisten aikana tilasta erotettiin uudistilat 9 siirtolaiselle sekä muutamalle tilan vanhalle työntekijälle ja päätilan peltoala pieneni noin 60 ha. Tila pieneni jälleen vuonna 1964, kun Hyvinkään Kaupunki hankki omistukseensa 5 ha:n tontin Hyyppärän jätevedenpuhdistamoa varten ja vuonna 1967 noin 46 ha suuruisen maa-alueen Talvisillan alueelta.
Kokonaisuudessaan tila siirtyi kaupungin omistukseen 1973.

Jäteveden puhdistamo toimi Hyyppärässä vuosina 1966-91. Toiminnan loppumisen jälkeen puhdistamon tontti rakennuksineen oli Hyvinkään kaupungin liikuntatoimen varikkona vuoden 2005 loppuun asti. Tämän jälkeen puhdistamon rakennukset on vuokrattu Hyvinkään Urheiluratsastajille, jotka ovat edelleen vuokranneet tiloja mm. hevosvarustekaupalle ja kengityssepälle.

Ensimmäisen ratsastuskoulun, Hyvinkään ratsastuskoulun, Hyyppärään perusti Risto Hartikainen vuonna 1980 ja talli toimi vanhassa viljamakasiinirakennuksessa aina vuoteen 1990 asti. Vuonna 1980 perustettiin myös Hyvinkään ensimmäinen ratsastusseura Hyvinkään Urheiluratsastajat ry. Seura vuokrasi vuonna 1984 vanhan hevostallin ympäristöineen ja sen edelleen Riitta Holopaiselle. Vanhan tallin kunnostustöiden jälkeen alueen toinen ratsastuskoulu, Hyvinkään ratsastuskeskus, aloitti toimintansa keväällä 1985. Sen jälkeen hevostoiminta on vähitellen laajentunut (vuonna 1988 jo yksi yksityistallikin) ja alueelle on tehty useampia yleissuunnitelmia 80- ja 90-luvulla. Yleissuunnitelmissa alueelle suunniteltiin hevostoiminnan lisäksi jousiammuntarataa ja se valmistuikin alueelle 90-luvun lopulla.