Hyvinkäänkylä (Hyvinkää)

 hamlet (en)  Lisää kategoria

 Lähetä valokuva

Hyvinkäänkylä on Hyvinkään vanhinta kulttuurimaisemaa. Asutuksensa se lienee saanut 1400-luvun alkupuolella. Jo 1500-luvun alkupuolella tässä kylässä oli kahteen osakylään jakaantuneena 11 taloa. Liikenteellisesti Hyvinkäänkylän sijainti oli edullinen tärkeän Vantaanjokea seurailevan Helsingin-Hämeenlinnan maantien varrella. Jo 1600-luvulla kylässä oli kestikievari. Harjanteelle pääosin Vantaanjoen pohjoispuolelle sijoittunut kylä on edelleen säilyttänyt osan perinteisestä rakenteestaan joskin uudisrakentaminen on tuonut kylään taajamapiirteitä. Kylän ja Vantaanjoen välinen peltoaukea on säilynyt avoimena. Kokonaisuuteen sisältyvistä yksittäisistä rakennusryhmistä tärkeimmät ovat: Ali-Anttilan vuonna 1801 rakennettu erittäin pitkä kaksikerroksinen päärakennus on seudun vanhimpia talonpoikaisia rakennuksia. Mutilan kookas jugendvaikutteinen päärakennus on vuodelta 1905. Rakennusta ympäröi puistomainen tontti. 1800-luvun loppupuolella rakennetussa piharakennuksessa on yksityinen talomuseo. Ateljeetalot Humala ja Krapula rakennettiin 1916 Mutilan isännän lahjoittamalle tontille. Rakennukset suunnitteli arkkitehti W.G. Palmqvist. Taiteilija Jalmari Ruokokoski asusti Humalaa ja Tyko Sallinen Krapulaa. Ruokokosken jälkeen Humalaan muutti taiteilija Anton Lindforss, jonka puoliso, arkkitehti Elsi Borg suunnitteli taloon uuden päädyn. Harjulla on Hyvinkäänkylän työväenyhdistyksen talo vuodelta 1909. Kyläkokonaisuuteen liittyvät kiinteästi vanhan maantien varrella oleva uusrenessanssityylinen puinen kansakoulu vuodelta 1891 ja Uudenmaankadun varrella oleva Hyvinkäänkylän kivikoulu vuodelta 1952 (Antero Pernaja).