Kytäjä (Hyvinkää)
Finland /
Uusimaa /
Nurmijarvi /
Hyvinkää
World
/ Finland
/ Uusimaa
/ Nurmijarvi
hamlet (en)
Lisää kategoria
kytaja.fi
kytaja-usmi.fi
Kytäjän kylä lähiympäristöineen on pitkään ollut tunnettu Kytäjärven rannalla sijaitsevasta Kytäjän kartanosta, jonka vuosisatainen historia on muovannut alueelle ainutlaatuisen kulttuurimaiseman. Kytäjän Kyläyhdistys on koonnut Mennyttä aikaa uistellen -julkaisuun tietoa, muistoja ja tarinoita Kytäjän kylästä (Pajamo 2010). Sotamarsalkka Åke Henrikinpoika Tott perusti Kytäjälle kartanon jo vuonna 1634. Vuosisatojen vieriessä kartanoa ovat isännöineet monet historian kirjoista tutut nimet. Kytäjän kartanon kulta-aika alkoi 1800-luvulla Linderin suvun omistuksessa.
Vuosisadan lopulla kartano oli Pohjoismaiden suurin yksityinen tila, jolla oli mm. oma raha, meijeri, kauppa, koulu, sähkölaitos ja viinatehdas. Linderien jälkeen Kytäjää hallitsi Vähäkallioiden suku maamme itsenäistymisen vuosilta aina 70-luvulle saakka. Arkkitehti Väinö Vähäkallio suunnitteli Kytäjälle kyläkirkon ja kylän kaksi kerrostaloa. Kartanoon kokoontui tuohon aikaan maan kerma niin metsästysretkille kuin nauttimaan kauniista luonnosta ja rauhasta. Tällä hetkellä Kytäjän kartano alueineen on Yrjö Laakkosen perheen omistuksessa. Tilalla on yksi Etelä-Suomen suurimmista sikaloista ja viljeltyä peltoa on noin 400 hehtaaria. Maa- ja metsätalouden lisäksi tilalla harjoitetaan kiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tulevaisuudessa Kytäjän kartano tullaan restauroimaan entiseen loistoonsa niin, että se voi toimia alueen elinvoimaisena keskuksena ja palvella ihmisiä laadukkaana hotelli- ja juhlatilana.
kytaja-usmi.fi
Kytäjän kylä lähiympäristöineen on pitkään ollut tunnettu Kytäjärven rannalla sijaitsevasta Kytäjän kartanosta, jonka vuosisatainen historia on muovannut alueelle ainutlaatuisen kulttuurimaiseman. Kytäjän Kyläyhdistys on koonnut Mennyttä aikaa uistellen -julkaisuun tietoa, muistoja ja tarinoita Kytäjän kylästä (Pajamo 2010). Sotamarsalkka Åke Henrikinpoika Tott perusti Kytäjälle kartanon jo vuonna 1634. Vuosisatojen vieriessä kartanoa ovat isännöineet monet historian kirjoista tutut nimet. Kytäjän kartanon kulta-aika alkoi 1800-luvulla Linderin suvun omistuksessa.
Vuosisadan lopulla kartano oli Pohjoismaiden suurin yksityinen tila, jolla oli mm. oma raha, meijeri, kauppa, koulu, sähkölaitos ja viinatehdas. Linderien jälkeen Kytäjää hallitsi Vähäkallioiden suku maamme itsenäistymisen vuosilta aina 70-luvulle saakka. Arkkitehti Väinö Vähäkallio suunnitteli Kytäjälle kyläkirkon ja kylän kaksi kerrostaloa. Kartanoon kokoontui tuohon aikaan maan kerma niin metsästysretkille kuin nauttimaan kauniista luonnosta ja rauhasta. Tällä hetkellä Kytäjän kartano alueineen on Yrjö Laakkosen perheen omistuksessa. Tilalla on yksi Etelä-Suomen suurimmista sikaloista ja viljeltyä peltoa on noin 400 hehtaaria. Maa- ja metsätalouden lisäksi tilalla harjoitetaan kiinteistöjen vuokraustoimintaa. Tulevaisuudessa Kytäjän kartano tullaan restauroimaan entiseen loistoonsa niin, että se voi toimia alueen elinvoimaisena keskuksena ja palvella ihmisiä laadukkaana hotelli- ja juhlatilana.
Wikipedia-artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kytäjä
Lähistöllä sijaitsevat kaupungit:
Koordinaatit: 60°36'11"N 24°39'7"E
- Linnamäki 5.5 km
- Noppo 7.6 km
- Hyvinkäänkylä 8.7 km
- Ridasjärvi 19 km
- Kaukas 20 km
- Kytäjärvi 0.8 km
- Kytäjän kartanon alue 1.5 km
- Suolijärvi 4 km
- Petkelsuo 5.8 km
- Urojärvi 6.5 km
- Usminjarvi 6.7 km
- Hirvijärvi 7.1 km
- Hyyppärän louhimoita 8.1 km
- Usminkallio 9 km
- Nurmijärvi 16 km