VR Hyvinkään Konepaja (Hyvinkää)

 Tuotanto, railroad yard (en), 1949_construction (en)

VR-Ratapiha

www.hyvinkaakuvat.com/paikkasivut/konepaja.htm
vaunut.org/kuvat/?paik=Hyvinkää%20konepaja

VR:n konepajan muuttamista Helsingistä Hyvinkäälle tutkittiin ensi kerran jo 1910-luvulla. Hanke kuitenkin useaan otteeseen peruttiin sen kalleuden ja riittämättömän pohjatyön vuoksi. Vaihtoehtoisina sijoitusalueina tutkittiin Nikkilän kruununpuistoa ja Ahdenkallion aluetta. Vuonna 1934 valtio hankki maanvaihtokaupalla itselleen Ahdenkallion tilaan kuuluvan suuren maa-alueen. Vuonna 1941 eduskunta myönsi 15 miljoonaa markkaa Hyvinkään konepajan rakennustöiden aloittamista varten. Seuranneiden sotavuosien aikana rakennustyöt olivat kuitenkin osittain pysähdyksissä. Uusi keskuskonepaja oli rakenteilla kaikkiaan seitsemän vuotta. Konepajan toiminta alkoi kesällä 1949. Viipurin konepajasta jäänyt osa, noin 110 miehen voimalla työskentelevä Karjalan konepaja siirtyi Hyvinkään vanhasta veturitallista (nyk. Suomen Rautatiemuseo) uuteen konepajaan. Tällöin alkoi myös Helsingin konepajan siirtyminen asteittain Hyvinkäälle.


Rakennuslupa vahvistettu 11.3.1946
Suunnittelija: Kalle Lehtovuori, Jalmari Vesuri Jarl Ungern VR:n ratatekn.tsto

Kuvaus
Valtionrautateiden Hyvinkään konepaja on perustettu 1949 korvaamaan Helsingin keskuskonepajan tilanpuutetta. Jo vuosina 1943-44 rakennettiin kolme puutaloa ja 1948 käynnistyivät tuotantorakennusten työt. Vuonna 1949 valmistuivat punatiiliset veturien korjaushalli – pinta-alaltaan 1,8 ha, takomo, kattilapaja, höyryvoimalaitos savupiippuineen sekä koekäyttöhalli. Rakennukset suunniteltiin VR:n ratateknillisen toimiston huonerakennusjaostossa arkkitehti Jarl Ungernin johdolla pääsuunnittelijana puolustusministeriön arkkitehti Kalle Lehtovuori. Myös VR:n arkkitehti Jalmari Vesuri osallistui suunnitteluun. Ensimmäisen vaiheen rakennuksille ovat luonteenomaisia teräsbetonirakenteiset tynnyriholvatut katot. Alueen rakennustöistä vastasivat Rakennus Oy Pyramid ja Tasera Oy. 1950-luvulla alueen rakennuskanta täydentyi ja laajennuksia on tehty myös 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Teollisuusrakennukset muodostavat yhtenäisen punatiilisen kokonaisuuden. Rakennusten edustalla on laaja hoidettu puisto ja piha-alueella on muistomerkkinä vanha höyryveturi Sk1 135 vuodelta 1888.