Kasimov
Russia /
Rjazan /
Kasimov /
World
/ Russia
/ Rjazan
/ Kasimov
, 1 km keskustasta (Касимов)
Maailm / Venäjä /
kaupunki, second-level administrative division (en), former national capital (en), district center (en)
Kasimov (ven. Каси́мов, tataariksi Qasím) on kaupunki Rjazanin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Okajoen rannalla 156 kilometriä Rjazanista koilliseen. Kaupunki on Kasimovin piirin keskus, mutta ei itse kuulu siihen, vaan muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan. Asukkaita on 34 500 henkeä (vuonna 2006).
Şahğälin mausoleumi Kasimovissa.
Kaupungin on perustanut ruhtinas Juri Dolgoruki vuonna 1152. Aluksi sen nimenä oli Gorodets Meštšorski. Vuonna 1263 se mainitaan ruhtinas Aleksanteri Nevalaisen kuolinpaikkana. 1400-luvun puolivälissä Moskovan suuriruhtinas Vasili II lahjoitti alueen Kultaisen ordan kaanin pojalle Qasimille, joka oli siirtynyt Moskovan palvelukseen. Vuoteen 1681 saakka Kasimov oli tataarien Okajoella hallitseman Qasimin kaanikunnan pääkaupunki. Seudulla asuvaa tataariryhmää kutsutaan Kasimovin tataareiksi.
Vuonna 1773 Kasimovista tuli Rjazanin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. 1800-luvulla seudulle syntyi teollisuutta. Nykyään kaupungissa on metalli-, metsä-, rakennustarvike-, tekstiili ja elintarviketeollisuutta.
Tataariajan nähtävyyksiä on kaupungin itäosassa sijaitseva 1400-luvun perustuksille 1700-luvulla rakennettu moskeija, jonka suuri sylinterin muotoinen minareetti on vuodelta 1470. Sen vieressä on minareetilla varustettu kaani Şahğälin mausoleumi (1505). Kaupungin kaakkoispuolella Staryi Posadin esikaupungissa sijaitsee sulttaani Äfğan Möxämmädin mausoleumi (1647). Kasimovin keskustassa on lukuisia 1700–1800-luvulla rakennettuja ortodoksikirkkoja. Muita nähtävyyksiä ovat 1830-luvulla rakennettu kauppahalli, tulliportti (1786), 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun kauppiastalot. Kaupungissa toimii kotiseutumuseo.
Şahğälin mausoleumi Kasimovissa.
Kaupungin on perustanut ruhtinas Juri Dolgoruki vuonna 1152. Aluksi sen nimenä oli Gorodets Meštšorski. Vuonna 1263 se mainitaan ruhtinas Aleksanteri Nevalaisen kuolinpaikkana. 1400-luvun puolivälissä Moskovan suuriruhtinas Vasili II lahjoitti alueen Kultaisen ordan kaanin pojalle Qasimille, joka oli siirtynyt Moskovan palvelukseen. Vuoteen 1681 saakka Kasimov oli tataarien Okajoella hallitseman Qasimin kaanikunnan pääkaupunki. Seudulla asuvaa tataariryhmää kutsutaan Kasimovin tataareiksi.
Vuonna 1773 Kasimovista tuli Rjazanin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. 1800-luvulla seudulle syntyi teollisuutta. Nykyään kaupungissa on metalli-, metsä-, rakennustarvike-, tekstiili ja elintarviketeollisuutta.
Tataariajan nähtävyyksiä on kaupungin itäosassa sijaitseva 1400-luvun perustuksille 1700-luvulla rakennettu moskeija, jonka suuri sylinterin muotoinen minareetti on vuodelta 1470. Sen vieressä on minareetilla varustettu kaani Şahğälin mausoleumi (1505). Kaupungin kaakkoispuolella Staryi Posadin esikaupungissa sijaitsee sulttaani Äfğan Möxämmädin mausoleumi (1647). Kasimovin keskustassa on lukuisia 1700–1800-luvulla rakennettuja ortodoksikirkkoja. Muita nähtävyyksiä ovat 1830-luvulla rakennettu kauppahalli, tulliportti (1786), 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun kauppiastalot. Kaupungissa toimii kotiseutumuseo.
Wikipedia-artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasimov
Lähistöllä sijaitsevat kaupungit:
Koordinaatit: 54°55'46"N 41°22'49"E
- Gus-Hrustalnyi 94 km
- Rjazan 119 km
- Rjažsk 160 km
- Arzamas 161 km
- Elektrougli 228 km
- Moskova 313 km
- Voronež 373 km
- Livny 374 km
- Harkova 645 km
- Pultava 752 km
Array