Paide Püha Risti kirik (Paide)

 temppeli, kirkko, mielenkiintoinen paikka, listattu rakennus, luterilainen kirkko, historical building (en), place of worship (en), 18th century construction (en), tourist attraction (en)

Pyhän Ristin kirkko sijaitsi Paidessa jo keskiajalla. Vuonna 1573 venäläiset räjäyttivät kirkon Paiden piirityksen aikana. Ruotsin vallan aikana nykyisen kirkon eteen rakennettiin pieni puukirkko, joka paloi vuonna 1703 kaupungin mukana. 1730-luvulla rakennettiin apukirkko vanhaan kasvihuoneeseen Ruotsin vallan aikaisen puukirkon paikalle.
Vuonna 1767 aloitettiin uuden rakennuksen rakentaminen keskiaikaisen kirkon seinille. Ensin perustukset puhdistettiin ja kaivettiin esiin. August Wilhelm Hupelin mukaan maasta nousi esiin keskiaikaisia ​​pilareita, pylväitä ja hautakiviä. Vuonna 1771 uuden kirkon peruskivi muurattiin kirkonjohtaja Berend Reinhold von Stackelbergin ja kirkkoherra David Gottlieb Glanströmin järjestämässä jumalanpalveluksessa. Sillä välin ilmenneiden taloudellisten ongelmien vuoksi kirkko valmistui vasta vuonna 1786. Kirkon siunasivat pastori Järva ja kirkkoherra Johann Friedrich Rinne. Kirkon ja tornin seinät rakennettiin kalkkikivestä, mutta holvikatto ja tornin huippu olivat puuta. Paiden kirkon tornia ei rakennettu kirkon länsipuolelle, vaan eteläpuolelle. Tämän tarkoituksena oli yhdistää kaupungin tori ja kirkkorakennus yhdeksi klassistiseksi kokonaisuudeksi. Paiden kirkko paloi 10. toukokuuta 1845. Kirkon entisöimiseksi järjestettiin varainkeruu. Lahjoituksia saatiin 10 480 ruplaa, joista keisari Nikolai I lahjoitti 500 ruplaa. 1700-luvun lopulla kirkon lähelle perustettiin Paiden kirkon puutarha. Vuosina 1895–1898 kirkon ympärille rakennettiin rauta-aita, ja vuonna 1901 kirkkoon tilattiin kahdeksan Riiassa valmistettua lasimaalausta. Kirkkoa rakennettiin laajasti uudelleen vuosina 1909–1910. Paiden kirkon sisäkuva vuosilta 1929–1940 Kirkon alttariseinä on vuodelta 1848. Nikolai von Baranoff maalasi alttarimaalauksen "Kristuksen taivaaseenastuminen" Carl Timoleon von Neffin mukaan[2]. Alkuperäinen maalaus oli keisarillisessa kappelissa Pietarissa. Alttarin ympäristön suunnitteli August Roosileht. Kasteallas on puolikas suuresta simpukankuoresta, jonka Mäon tilanomistaja, amiraali Olaf von Stackelberg, toi Filippiineiltä. Kirkossa on myös August Roosilehtin suunnittelema muistohautakirjoitus vapaussodassa kaatuneille seurakuntalaisille. Muistomerkki restauroitiin vuonna 1989. Kirkon torniin sijoitettiin vuonna 1848 tasatunnein soittokello. Myös tornin kellot ovat samalta ajalta. Urut rakensi Kriisad vuonna 1933.