Kekkonen-toppen

 vuori, historiallinen

 Lähetä valokuva

Ruotsin Kebnekaisen suurtuntureilla kohoaa Kekkonen-toppen(1481 m). Se on ainoa poliitikon mukaan nimetty luontokohde Ruotsin yleisissä kartoissa. Nimen keksi Kekkosen ystävä ja Norrbottenin voimakas maaherra Ragnar Lassinantti herrojen hiihtoretkellä tunturissa.

On huhtikuu 1971. Kebnekaisen suurtunturit kylpevät auringossa. Presidentti Urho Kekkonen ja hänen hyvä ystävänsä Ruotsin pohjoisimman läänin maaherra Ragnar Lassinantti seurueineen retkeilevät alueella Tarfalan jäätikkötutkimusaseman lähistöllä. Moottorikelkoilla pysähdytään ihailemaan maisemia.

Kekkonen osoittaa läheisen tunturin huippua kysyen sen nimeä. Kun seurueen paikalliset saamelaisetkaan eivät nimeä tunturinnokalle tienneet toteaa maaherra Lassinantti, että tästä lähtien sitä kutsuttakoon Kekkonen-toppeniksi.

Korkeampi kuin Halti
Jäätikkötutkimusta seurueelle esitellyt professori Gunnar Hoppe sai samalla Lassinantilta tehtävän hoitaa nimiasiaa. Hoppen kirjoittamassa seikkaperäisessä muisteluksessa kerrotaan, että Lassinantti ajoi nimen läpi vetoamalla pääministeri Olof Palmea myöten. Hoppen mukaan he ruotsalaiset halusivat Kekkonen-toppeniksi korkeamman huipun kuin Suomen korkein tunturi Halti. Näin lopulta kävi.

Kekkonen-toppen kurkottaa puolentoista kilometrin korkeuteen Kebnekaisen suurtuntureiden itäreunalla Darfáljohkan kurusta. Vastapäätä on Ruotsin suurin jäätikkö Storglaciären ja sen takana kohoaa Ruotsin korkein tunturi Kebnekaisen etelähuippu yli kahteen kilometriin. Karttaan nimi painettiin vasta vuonna 1990.

UKK ainoa poliitikko Ruotsin luontonimistössä
Ruotsin maanmittauslaitoksen Lantmäterietin nykyisen paikannimistöosaston päällikön Annette Torensjön mukaan Kekkonen-toppenin nimeäminen on historiallinen poikkeus ja nykyään sellaisen estää nimihuoltoa koskeva laki.

- Saatte olla ylpeitä, sillä yksikään ruotsalainen poliitikko, ei edes Olof Palme, ole saanut nimeään kantavaa luontokohdetta Ruotsin kartastoon, naurahtaa Torensjö.

Palmea on toki kunnioitettu katujen ja torien nimillä, mutta vain Kekkosella on Ruotsissa nimikkotunturi. Torensjö sanoo käyttävänsä Kekkonen-toppenia esimerkkinä siitä, kuinka luontokohteita ei saa nimetä.

Victoriatoppen tyrmättiin
Pari vuotta sitten kruununprinsessa Victoria vieraili samoilla Kebnekaisen tuntureilla Norrbottenin nykyisen maaherran Per-Ola Erikssonin vieraana. Sumun vuoksi seurue laskeutui Kebnekaisen huipun sijaan juuri Kekkonen-toppenin viereen.

Retken kunniaksi maaherra nimesi Kekkonen-toppenin lähistöltä yhden huipun Victoriatoppeniksi ja lääninhallitus teki asiasta esityksen maanmittauslaitokselle.

-Sanoimme ei, koska nykyään laki estää tällaiset luontokohteiden nimeämiset, sanoo Torensjö.

Jos paikalliset asukkaat alkavat kutsua tunturinhuippua Victoriatoppeniksi ja nimi kansan suussa vakiintuu, voidaan se Torensjön mukaan joskus virallistaa ja karttaan laittaa. Näin Kekkonen-toppen saisi kuninkaallisen naapurin.

Kekkosen kalju puuttuu kartalta
Käsivarren Saivaaralle oli aikanaan hankkeilla Kekkosen muistomerkki. Se typistyi kuitenkin muistolaataksi presidentille rakkaiden Porojärven hiihtomaisemien ylle kohoavan mesamaisen vaaran laelle.

Maanmittauslaitoksen nimistöasiantuntijan Teemu Leskisen mukaan Suomessa ei ole kartoissa yhtään Kekkosen mukaan nimettyä luontokohdetta.

- Merkkihenkilöiden nimet eivät kuulu Suomessa luontokohteiden nimeämisen perinteeseen ja käytäntöön, sanoo Leskinen.

UKK-puisto, luontopolkuja, katuja ja muita suunniteltuja kohteita kartoilla toki on.

Yleisiin karttoihin merkitsemättömiä Kekkosen mukaan nimettyjä luontokohteita sen sijaan on. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston mukaan niitä on neljä. Ne ovat Kekkosen apaja Korpilahdella, Kekkosen järvi Enontekiöllä, Kekkosen kuru Savukoskella ja Kekkosen kalju Suonenjoella.

- Kekkosen kalju on kukkula, joka on päälaeltaan puuton kuten Kekkonen on päälaeltaan hiukseton, siteeraa Eeva-Liisa Stenhammar Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöarkiston korttia.

Lähteet: YLE UUTISET / TAPANI LEISTI