Kyminlinnan linnoitus (Kyumengorod) (Kotka)

 linnoitus, mielenkiintoinen paikka

Ensimmäinen Kyminlinnan paikalle rakennettu linnoitus oli vuosina 1791–1795 rakennettu muutamia satoja metrejä halkaisijaltaan oleva bastionilinnoitus. Linnoituksen rakennustöiden valvojana toimi aluksi venäläinen marsalkka Aleksandr Suvorov. Suvorovin jälkeen töitä johti hollantilaissyntyinen kenraali Jan Peter van Suchtelen. Tämä niin sanottu Suvorovin linnoitus purettiin uuden, kuusi kertaa suuremman Kyminlinnan tieltä, joka rakennettiin vuosina 1803–1808. Suchtelen toimi myös uuden linnoituksen rakennustöiden valvojana ja suunnittelijana. Linnoitus ei ollut täysin valmistunut Suomen sotaan mennessä ja menetti sen jälkeen sotilaallisen merkityksensä Venäjän ja Ruotsin rajan siirryttyä Kymijoelta Tornionjokeen. Kyminlinna ei joutunut Krimin sodan aikana sotatoimien kohteeksi, jolloin Ruotsinsalmen merilinnoitukset tuhottiin.

Suomen sisällissodan aikana Kyminlinna toimi punakaartin koulutuskeskuksena. Sisällissodassa 9. huhtikuuta 1918 Kyminlinnassa käytiin linnoituksen historian ainoa todellinen taistelu. Siinä saksalainen joukko-osasto hyökkäsi linnoituksessa olevia punakaartilaisia vastaan. Taistelussa kaatui muutama mies, muun muassa saksalainen Willy Heinz, joka on haudattu Kotkan vanhalle hautausmaalle. Taistelusta on Veikko Lavi tehnyt laulun.

Toisen maailmansodan aikana Kyminlinna toimi inkeriläisten pakolaisten leirinä. Linnoitus on toiminut myös sotavankien kokoomaleirinä, kulkutautisairaalan keuhkotautiosastona ja suojeluskuntien ampumaratana. Kyminlinna oli Suomen puolustusvoimien käytössä vuosina 1939–2005. Alueen omistaa nykyisin Senaatti-kiinteistöt.
www.fort.fi/kohteet_kyminlinna.html