Lallinsuo

 swamp (en), mielenkiintoinen paikka

 Lähetä valokuva

Lepsämän kylän suurin suo, Lallinsuo, on saanut nimensä Lars tai Lauri -nimisen miehen mukaan. Suon luoteispuolella sijaitseva tilakin on nimeltään Lalli. Lallinsuo on pari kilometriä pitkä ja noin puolen kilometrin levyinen, kaakkois-luoteissuuntainen alue Valkjärven kylän vastaisella rajalla.

Lallinsuo on kaksiosainen keidassuo. Lallinsuon pohjoisosan suon laiteilla on vanhoja ojia ja kasvillisuus on osin rämemuuttumia ja pääosin isovarpurämettä. Suon keskustassa vallitsee kanervarahkaräme.Keidasosien välinen alue on aikanaan ojitettu ja se on nykyisin turvekangasta.

Puustoltaan alue on harvahkoa koivu-mänty sekametsää. Peltojen läheisissä kaivannoissa ja ojien varsilla on rehevä kasvillisuus. Lallinsuon eteläosan luoteiskulma on pääosin isovarpurämettä. Lallinsuolla on tehty harvennushakkuita ja siellä on vanhoja turvelatoja ja kapeita turvekaivantoja.

Lallinsuon eteläosaan on seutukaavassa merkitty suojeluvaraus. Alueen pohjoisosa on
säilynyt melko luonnontilaisena. Lallinsuo on kokonaisuudessaan rajattu paikallisesti
arvokkaaksi luontokohteeksi.

Suon kasvillisuus on monipuolinen. Rämevyöhykkeen lajistoa ovat suokorte, tupasvilla, valkopiirtoheinä, riippasara, vaivaiskoivu, suokukka, muurain, pyöreä- ja pitkälehtikihokki, suopursu, puolukka, juolukka, mustikka, karpalo, kanerva ja luhtakuusio. Rauhoitetuista kasveista Lallinsuolla kasvaa ainakin hetesaraa.

Suolla ei ole suuria ruovikkoisia aukeita, joten ainakaan vielä kurki ei ole asettunut sinne pesimään. Kurjen aiemmasta esiintymisestä seudulla on merkkinä Helkuntien varressa sijaitseva peltonyppylä, Kurjentöyräs Tikan pellon laidassa.

Perhostutkijoille Lallinsuo tarjoaa oivallisen tutkimuskohteen. Iltaisin ja öisin Lepsämästä päin saattaa havaita valorysän synnyttämän oudon valon tulevan asumattomalta suopenkereeltä vanhan kaatopaikan suunnasta.

Suon halkaisee Lepsämänjokeen laskeva Lallinsuonoja, jonka varrella sijaitsee 1990-luvulla suolle rakennettu kota. Vielä 1960-luvulla suolta nostettiin turvepehkua kuivikkeeksi lehmille, ja suomutaa pellonparannusaineeksi. Turpeennostopaikoilla on vieläkin näkyvissä ojia ja kuivatushaasioiden jäänteitä. Muistitiedon mukaan Rantasuon raatajat -elokuvan suokohtauksia filmattiin näissä maisemissa 1930-luvulla.

Lallinsuolla on myös riistamiesten perustama lintujen ruokintapaikka ja aiemmin käytössä ollut lintutarkkailijoiden piilokoju. Sieltä on katseltu teerien soidinta ja onpa samoilla paikoin havaittu kyykäärmeidenkin soidinmenoja. Lintumiehet ovat asetelleet pönttöjä sopiville paikoille helpottaakseen kolopesijöiden asuntopulaa. Aivan suon pohjoisosassa on vielä jäljellä vankkatekoisen hirsiladon rungonpalasia. Tällaisessa ladossa voi hyvin kuvitella Nurmijärven rosvojenkin yöpyneen kesäaikaan juominkiensa päätteeksi 1820-luvulla.